1930-luvulla Lahti oli pieni ja hiljainen kaupunki. Täällä nuoressa puusepänteollisuuden kaupungissa asui silloin vain toistakymmentä kuuroja, jotka ansaitsivat leipänsä etupäässä tehtaissa työskennellen. Silloin heillä ei ollut minkäänlaista yhteistoimintaa.

Lokakuussa 1930 lukivat Lahden ja sen ympäristön kuurot sanomalehdestä kehotuksen saapua Lahden Kuuromykkäin Yhdistyksen perustavaan kokoukseen Seurojen Kotitalolle. Sunnuntaina lokakuun 5 päivänä 1930 kokoontuikin kolmekymmentä hiljaista kansalaista Seurojen Kotitalolle tähän tärkeään tilaisuuteen. Kokoukseen oli saapunut myös John Sundber Helsingistä, Suomen Kuurojen Liitosta, antamaan neuvoja yhdistyksen säännöt ja selosti jokaisen pykälän tarkoituksen. Niin saivat Lahden ja ympäristön kuurot oman yhdistyksensä. Kunnia tästä voidaan antaa Kosti Remmille. Voidaankin sanoa, että Kosti Remmi on Lahden Kuuromykkäin Yhdistyksen (nykyisen Lahden Kuurojen Yhdistys) isä, tästä yhdistyksestä saamme olla kiitollisia juuri hänelle.

Perustavassa kokouksessa 5.10.1930 liittyi yhdistyksen jäseneksi 13 henkeä, joista osa on siirtynyt muualle ja liittynyt siellä paikallisten yhdistysten jäseniksi.

Ensimmäisenä toimintavuotena yhdistyksen toiminta oli tietenkin vaatimatonta, koska yhdistys perustettiin vasta vuoden lopulla, valittiin sille väliaikainen johtokunta. Johtokuntaan kuuluivat puheenjohtaja ja rahastonhoitaja Kauko Mäkelä, varapuheenjohtaja ja jäsenkirjuri Kosti Remmi sekä sihteeri Greta Remmi. Näin saatiin alkuun paperilla aloitettava toiminta, joka sekin oli helpommin sanottu kuin tehty.

Koska vastaperustetulla yhdistyksellä ei ollut vakituista huoneistoa, jossa voisi vapaasti kokoontua ja taloudellinen asemakin oli kovin heikolla pohjalla, tuotti kokoontuminen vaikeuksia. Vakaa usko parempaan tulevaisuuteen kannusti kuitenkin kuuroja.

Ensimmäinen joulujuhla vietettiin 27.12.1930. Seurojen Kotitalolla yhdistyksen joulujuhlasta onkin vuosikymmenien aikana muodostunut perinteellinen juhla, johon on joskus kutsuttu myös kuurojen pappi puhujaksi.

Harvoin kuuroille sattuu niin miellyttävä yllätys, kuin joulujuhlassa 3.1.1954, kun he saivat vieraakseen Tampereen hiippakunnan piispan Eelis Gulinin.

Yhdistys on järjestänyt myös hengellistä toimintaa. 1950-luvulla järjestettiin kirkkopäiviä, joiden ohjelmasta huolehtivat omien pappiemme lisäksi kaupunkimme papit ja yhdistyksen jäsenet.

Lahden Kuurojen Yhdistyksen toiminnassa vuosi 1931 oli jo hieman valoisampi. Puheenjohtajana toimi edelleen tarmokkaasti Kauko Mäkelä. Tällöin aloitettiin myös varojen ja huoneiston hankkiminen yhdistykselle.

Ensin anottiin apurahaa kaupunginhallitukselta, siten anottiin kouluhallitukselta ilmaista kokous- ja juhlapaikkaa jostakin Lahden koulusta. Kaupunginhallitus myönsikin yhdistykselle 1.000 markan suuruisen apurahan ja kouluhallitus antoi yhdistykselle luvan pitää kokouksia ja juhlia Lahden Lyseon tiloissa pientä korvausta vastaan. Nyt oli saatu kokous- ja juhlapaikka, joten toimintakin oli helpompaa.

Ensi kerran järjestettiin jäsenille tupaantuliaiset, joissa oli vapaa kahvitarjoilu. Yhdistyksellä ei ollut silloin kahvikalustoa, kaikki piti lainata. Se ei häirinnyt ketään ja kaikilla oli hauskaa.

Puheenjohtaja vaihtui vuonna 1932, jolloin Kauko Mäkelä luovutti nuijan Kosti Remmille. Nyt sai yhdistyksen perustajajäsen kokeilla siipiensä kestävyyttä ja kiitettävän hyvin ne kestivätkin, myrskyistä huolimatta, yhteensä 37 vuotta aina vuoteen 1971 asti.

Vuonna 1935 perustettiin ”Omakotirahasto”-yhdistykselle, aloitteen asiasta oli tehnyt Kosti Remmi. Samana vuonna perustettiin myös ompeluseura rahaston tukemiseksi. Ompeluseuran toiminta keskeytyi vuonna 1940 vaikean tarvikepulan takia ja pääsi aloittamaan uudelleen toimintansa vasta vuonna 1953 olojen parannuttua.

Sota-ajasta huolimatta yhdistys koitti toimia, vaikkakin suppeassa muodossa. Kokoukset ja muut tärkeämmät tilaisuudet pidettiin Herralassa, milloin Onni Lehtosen, milloin taas Huvi Lehtosen maatiloilla. Koettelemustenkaan aikana ei yhdistys jättänyt täyttämättä velvollisuuksiaan. Vaikka oman kodin saaminen oli yhdistykselle rakas asia, uhrattiin osa varoista isänmaan tarpeisiin.

Yhdistyksellä oli kerhohuone Kiveriönkatu 1:ssä helmikuusta lokakuuhun vuonna 1961, jolloin sieltä saatiin häätö. Sen jälkeen saimme huoneen Arvi Paasosen piharakennuksesta Pirttiharjusta muutamaksi vuodeksi. Huone oli kuitenkin ahdas ja kostea. Lopulta saatiin käyttöön uusi kerhohuone Launeenkatu 9:n ullakkokerroksesta ja se olikin käytössä useita vuosia.

Viimein vuonna 1972 Reino Sulkasen tultua puheenjohtajaksi, tehtiin rohkea päätös ostaa yhdistykselle oma kerhohuoneisto, Karjalankatu 16:sta. Rahoitus saatiin järjestymään siten, että Omakotirahastossa olleet rahat nostettiin pois inflaatiopeikon ulottuvilta ja anottiin – ja saatiinkin – Lahden kaupungilta lainaa lopulle kauppasummalle.

Huoneisto oli viisi vuotta ala-arvoisessa kunnossa ja tällöin päätettiin myydä toinen yhdistyksen omistuksessa oleva Invaliditalon huoneisto. Siitä saaduilla varoilla saatiin tämä nykyinen kerhohuoneisto siedettävään kuntoon, jossa on hyvä kokoontua. Remontti tehtiin suurimmaksi osaksi jäsenten talkootyönä.

Viimeinkin voitiin olla ylpeitä saavutuksesta. Sunnuntaina 1 päivänä lokakuutta 1978 pidettiin oikeat tupaantuliaisjuhlat ja  väkeä tulikin tuvan täydeltä. Yhteisvastuu-keräyksen puolesta kirkkoherra Malkavaara ja diakoniasihteeri Siivonen ojensivat yli 13.000 markan shekin kaluston hankintaan. Muut yhdistykset ja yksityiset muistivat yhdistystä yli 1.000 markan lahjoituksilla. Toivomme edelleen, että saisimme pitää

tämän paikan jatkuvasti hallussamme, sillä olemme jo tottuneet pitämään tätä toisena kotinamme.

Vuonna 1980 saatiin Lions Clubin lahjoituksena 500 mk kuvanauhurin ja väri-tv.n hankkimista varten. Lakisääteinen tulkkipalvelu tuli helpottamaan kuurojen asioimista erilaisissa paikoissa.

Vuonna 1981 oli Vammaisten vuosi. Teksti-tv tuli palvelemaan kuuroja. 7.11.1981 oli kunniapuheenjohtajana Kosti Remmin muotokuvan paljastustilaisuus hänen täyttäessään 80 vuotta. Merkkipäivänään hän perusti Lahden Kuurojen Yhdistykselle lippurahaston 2.11.1981. Kosti Remmin täyttäessä 80 vuotta hän lahjoitti lahjaksi saamansa rahat ja lisäämällä omaansa hän sai yhdistykselle hankittua oman lipun.

Vuonna 1984 saimme lahjoituksen videokameran Mukkulan Lions Clubilta. Yhdistys osallistui myös vammaisten vaalikeräykseen. Kunniapuheenjohtaja Kosti Remmi poistui ajasta ikuisuuteen.

Vuonna 1985 valmistui yhdistykselle oma lippu. Yhdistys osallistui yhdessä Kuurojen Liiton kanssa Lahden messuilla myynti- ja esittelytehtäviin. Lippurahasto päätettiin lakkauttaa.

Vuonna 1986 perustettiin Kosti Remmin muistorahasto. Yhdistys sai Lahden kaupungilta 40.000 markan lainan 10 vuoden ajaksi uusien ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtamiseen.

Vuonna 1988 joulukuussa saatiin yhdistykselle pöytäviiri.

Yhdistys anoi Kuurojen Liitolta oikeutta järjestää Kuurojen Kulttuuripäivät vuonna 1989 Lahdessa ja sai kunnian järjestää Kuurojen Kulttuuripäivät omassa kaupungissaan. Näyttelytilat järjestyivät aikuiskoulutuskeskuksesta. Juhlapaikaksi saatiin ammattikoulu.

Lahden Kaupunki myönsi 7.500 markkaa avustuksen tapahtuman kulujen peittämiseksi.

Vuonna 1991 yhdistys järjesti ensimmäistä kertaa bussiretken Suomen rajan ulkopuolelle Viipuriin ja tästä lähtien alkoi pikkuhiljaa ystävystyä Viipurin kuurojen kanssa, ja vuorottelen järjestämällä pilkintä- ja rantaonginta ystävyysottelut.

Vuonna 1993 monen vuoden taistelun jälkeen vihdoinkin saatiin tulkkivälitys yhdistyksen toimistoomme ja Lahden kaupungin palkkaama tulkki parituntiseen tulkkivälitykseen.

Vuonna 1994 yhdistys sai tulkkikeskuksen. Paikkana oli Hollolankatu. Kuurot käyttivät ja tilasivat paljon tulkkeja. Tulkkivälityksen paikka vaihdettiin vähän väliä Hollolankadun ja keskustan sosiaalitoimiston välillä. Nykyään on Triossa. 

Vuonna 1995 oli juhlapäivä. Yhdistys täytti 65 vuotta.

Yhdistyksen toimistokaluston uusiminen onnistui hyvin kalakerhon järjestämillä onginta- ja pilkintäkilpailujen tuloilla.

Joka kevät pidettiin pizzeriajuhlat ja joka syksy olutfestivaalit. Ne pidetäänkin vielä.

1997 alussa joka kuukausi tiedotettiin paljon tietoja yhdistyksen jäsenille videokuukausitiedotteen kautta toimintakalenterin mukaisesti. Syyskuun puolessa välissä työharjoittelija Aki Haapalainen työskenteli kuurojen yhdistyksen toiminnassa ja muissa asioissa.

Vuonna 1998 maaliskuun 5 pnä Lahti-kanavassa esitettiin Päijät-Vision avulla ”maaliskuun ja huhtikuun tiedotteet kuuroille” Päijät-Hämeen alueelle kaapeliverkon välityksellä.

3.10.1998 Liisa Kauppinen oli vieraana yhdistyksellemme 68-vuotisjuhlan merkeissä.

Vuonna 1999 syyskuun 12.pnä Kuurojen Liiton puheenjohtaja Markku Jokinen vieraili LKY:n syyskauden avajaisjuhlissa. Marraskuun 14.pvä LKY:n alajaosto nuortenkerho täytti 30-vuotisjuhlan.

Kokeilumielessä toiminnanohjaajina ovat toimineet Paula Kilkkilä, Terhi Lappinen, Aki Haapalainen ja Tero Suominen. Vuonna 2000 maaliskuusta lähtien palkattiin ensimmäistä kertaa toiminnanohjaajana Tiina Karjalainen.

Nyt yhdistyksemme haistaa uudet tuulet ja aikoo muuttua tietoyhteiskunnan mukana parempaan tulevaisuuteen.

LKY oli juhlinut vuonna 2005 75 vuotta ja oli samaan aika KL:n viestitapahtuma. LKY osallistui mukaan toimintaan.

Karjalankadulla kerhohuoneisto myytiin ja kokoonnuttiin srk -huoneistolla.

Tero Suominen toimi ohjaajana vuodesta 2006 lähtien Lahden viittomakielisille ja hoiti erilaisia järjestötöitä ja oli mukana eläkeläistoimintaan helmikuuhun asti 2008.

Vuonna 2007 huhtikuusta lähtien toimisto toistaiseksi Vuorikadulla 16. Toimistoprojektiin kuuluu myös Lahden Kuurot Urheilijat ry:n yhteistyö. Kuurojen Liitto vuokraa toimistotilan meiltä.   

LKY muutti LKU:n kanssa uuteen toimitilaan huhtikuusta 2008 lähtien Vuorikadulle 14. Sinne tulee myös elokolo.